Esittelemme säätiön tukemia ja palkitsemia tekijöitä. Vuorossa on biologian ja maantieteen aineenopettajaksi valmistuva Jussi Nygren. Tämä on kaksiosaisen bloggaussarjan ensimmäinen osa.
********
– Niitä on niin monta!
Parahdus paljastaa, miten mahdotonta on antaa täsmällinen vastaus. Olen juuri pyytänyt Jussi Nygreniä nimeämään asian, joka on korvameduusassa hienointa ja innoittavinta.
– Meduusan liike houkutteli minut alun perin sen pariin. Kuinka kaunis meren suspensiossa elävän eläimen liike voikaan olla.
Helsingin yliopistossa biologiaa pääaineenaan opiskellut Nygren on tehnyt pro gradu -tutkielmansa korvameduusan aistijärjestelmästä. Käytännössä hän pyrki selvittämään, näkevätkö korvameduusat.
– Meri ja merenelävät sekä meri ympäristönä ovat aina kiinnostaneet minua. Purjehdusmatkoillani olen ihaillut meduusoja ja yrittänyt toisinaan pyydystää niitä.
Nygren kertoo The University Post -verkkojulkaisussa vaikuttuneensa lajin sitkeydestä. Vaikka meduusat ovat rakenteeltaan hyvin hauraita, ne ovat selviytyneet maapallolla satojen miljoonien vuosien läpi geologisista ja ilmastossa tapahtuneista radikaaleista muutoksista huolimatta.
Opinnäytteensä materiaalin Nygren kokosi Kööpenhaminan yliopiston meribiologian tutkimusosastolla, jossa on käynnissä merenelävien aisteja koskeva tutkimushanke. Hänen ohjaajanaan toimi apulaisprofessori Anders Garm, jota Nygren luonnehtii innostavaksi ja kannustavaksi.
Jussi Nygren pyydysti korvameduusoja Kööpenhaminan edustalla. Kuva: Elisa Lautala
– Siellä tutkitaan muun muassa meduusojen, meritähtien ja tiettyjen äyriäisten aistijärjestelmiä. Ryhmä on pystynyt todistamaan, että tietyillä meduusalajeilla on kuvaa muodostava silmä.
Nygren rajasi tutkimuksensa Itämeressä esiintyvään korvameduusalajiin (Aurelia aurita).
– On olemassa todisteita siitä, että korvameduusat näkevät, koska niillä on paljon valoon liittyvää käyttäytymistä. Mutta kukaan ei ole aiemmin laboratoriossa fysiologisesti todistanut, että valoa aistiva elin, pigmenttiläiskä, olisi todellakin silmä. Se oli minun tehtäväni, ja onnistuin siinä.
Tutkiessaan korvameduusojen käyttäytymistä Nygren havaitsi myös, että valo aktivoi niiden hermostoa ja sai aikaan nopeita muutoksia muun muassa uintifrekvenssissä.
– Löytöni antaa viitteitä siitä, mihin meduusat käyttävät näköaistiaan. Ne saattavat esimerkiksi yrittää sen avulla väistää jotakin.
Kööpenhaminaan Nygren matkusti purjehtien. Samaa reittiä hän saapui projektin päätyttyä takaisin Suomeen.
– Kesästä tuli eräänlainen telttakesä, sillä asuin purjeveneessäni. Vene myös mahdollisti irtiotot merelle. Se oli aika luksusta, ja olen kiitollinen, että olen pystynyt toteuttamaan tuollaisen projektin.
Jussi Nygren vietti Tanskassa puoli vuotta. Matkat taittuivat purjehtien. Kuva: Christian Lycke
Nygren valmistaa Tanskassa keräämästään tutkimusmateriaalista myös lyhytelokuvan, jonka työstämiseen hän on saanut Vivicas Vännerin säätiön apurahan. Internetissä kevään aikana julkaistava video kuvaa korvameduusan muodonmuutosta siittiöstä planula-toukaksi, polyypiksi ja lopulta meduusaksi.
– Meduusan elämänvaiheet antavat lyhytelokuvalle selkeän rakenteen. Ehkä parasta kuvamateriaalia onnistuin saamaan planula-toukista, jotka ovat monennäköisiä, hassuja palleroita. Ne pystyvät vaeltamaan ja etsimään itselleen sopivan talvehtimispaikan meren pohjasta.
– Lopullisessa olomuodossaan korvameduusa on kaunis ja elegantti. Väritys vaihtelee sen mukaan, mitä se on syönyt. Kööpenhaminassa pyydystin niitä merestä ja säilytin yliopistolla tutkimusakvaariossa. Meduusat ovat hyvin helppohoitoisia. Olen harkinnut pyydystäväni niitä kesällä myös kotiakvaariotani varten.
Lue myös Jussi Nygrenistä kertovan sarjan toinen osa Kun kauneus koskettaa, siitä jää muistijälki!
