Kun sukasta kasvoi hahmo ja taiteesta osa elämää

syyskuu 28, 2015 kello 13:50 (Eija Mäkinen)

Päiväkoti Ruudin alakerran huone on lastattu väreillä, tusseilla, maalaustelineillä, muovailumassalla, vankasta pahvista tehdyillä näyttämöillä. Seuraavana päivänä avautuva näyttely, joka esittelee lasten nukketeatterityöpajojen töitä ja lyhyitä esityksiä, pitää Mira Laineen alinomaisessa liikkeessä. Vielä pitää ripustaa seinälle valokuvat, joissa nuoret tekijät ovat työn touhussa.

Nukketaiteilija Mira Laine on yksi kesäkuun alussa käynnistyneen Snadien artsumpi stadi -hankkeen taiteilijoista, jotka Helsingin kulttuurikeskus ja varhaiskasvatusvirasto ovat palkanneet puoleksi vuodeksi työskentelemään kaupungin päiväkodeissa ja leikkipuistoissa.

Parityönä tehty jättiläismeduusa leikkipuistojaksolta.

Parityönä tehty jättiläismeduusa leikkipuistojaksolta.

– Tarkoituksena on, että eri alojen taiteilijat jalkautuvat päiväkoteihin tekemään lasten kanssa osallistavaa taidetta. Lisäksi taiteilijat jakavat taiteen tekemiseen liittyvää osaamistaan ja työkaluja henkilökunnalle.

Hankkeeseen hakeneiden tuli esittää projektisuunnitelma. Laine keskittyi nukke- ja esineteatteriin.

– Tein suunnitelmasta eri versiot 3–5-vuotiaille ja eskari-ikäisille, sillä lasten kehitysvaiheesta riippuu, millaisia asioita voi ja kannattaa tehdä. Tavoitteenani on, että jokainen lapsi rakentaa oman hahmon ja miettii sille tarinan. Halusin mukaan myös esineteatteria, koska sitä pystyy soveltamaan hyvinkin pienten lasten kanssa.

Piristysruiske ja tukipylväs

Laine painottaa, että hän työskentelee päiväkodeissa nimenomaan taiteilijana.

– Minulla ei ole hoito- eikä kasvatusvastuuta. Siksikin rooli tuntuu hyvältä. Saan toimia vapaammin ja keskittyä taiteen tekemiseen lasten kanssa. Olen huomannut, että lapset tukeutuvat minuun eri tavalla kuin henkilökuntaan.

Hän huomauttaa, että kaikki taidetoiminta tapahtuu päiväkodin ja henkilökunnan ehdoilla.

– Minut on otettu hyvin lämpimästi vastaan, ja tuntuu, kuin työntekijät olisivat kokeneet työpajojeni tukevan heidän työtään. Jos henkilökunta ei ehdi mukaan tekemään taidetta, huolehdin ryhmästä yksin. Toivon, että voisin toimia päiväkodeissa eräänlaisena piristysruiskeena.

Kesällä Mira Laine työskenteli kahdessa leikkipuistossa Helsingin Kivikossa.

– Seitsemän viikon aikana näin, mihin lasten keskittymiskyky riittää ja millainen sapluuna olisi järkevä kullekin lapsiryhmälle. Teimme joka viikko erilaisia ilmaisullisia hahmoja ja pyrimme harjoittelemaan niillä. Olin yllättynyt, miten innoissaan lapset loivat ja leikkivät työpajoissa.

Nukkeja ei tehdä vitriinejä varten

Mira Laine esittelee eskari-ikäisten tekemiä nukkeja, joista jokainen on persoona.

– Olen painottanut lapsille, ettei kyse ole suorituksesta, vaan jokaisen nukke on erilainen ja omanlaisensa. Ne ovat aina tekijänsä kuvia, meillä ammattilaisillakin. Pienimpien lasten olemme tehneet sukkahahmoja.

Tikkunukke Kani; tekijä on kahdeksanvuotias.

Tikkunukke Kani; tekijä on kahdeksanvuotias.

Lasten tekemissä nukeissa on tikun avulla liikuteltava suu. Laine sanoo saavansa kylmiä väreitä aina, kun nukke puhuu ensimmäisen kerran.

– Kaikki lapset saavat vuorollaan esitellä hahmonsa, minkä jälkeen sanomme sille moi! Kun hahmo vastaa, huoneessa tapahtuu pieni räjähdys. Se, että eloton esine herää eloon, on aina yhtä kiehtovaa.

Lapset ovat Laineen avustuksella rakentaneet tukevasta pahvista pienet valaistut näyttämöt, joissa he ovat esittäneet hahmoillaan keksimiään etydejä. Välillä mielikuvitukselliset tarinat ovat olleet niin vauhdikkaita, etteivät kulissit ole tahtoneet pysyä pystyssä.

– On ollut ihana nähdä säteileviä ja hymyileviä naamoja. Olen esittänyt päiväkotien työntekijöille toiveen, että nukkeja ja sukkahahmoja käytettäisiin muulloinkin kuin taidetyöpajoissa. Ne on tehty esittämistä, ei vitriinejä varten.

Empatiaa ja toisten arvostusta

Työskentely lasten kanssa on Mira Laineelle luontevaa. Ennen nukenrakentajaksi valmistumistaan hän oli työskennellyt lastenohjaajana ja tehnyt sijaisuuksia leikkipuistoissa ja päiväkodeissa. Hän on myös opettanut 12–17-vuotiaita taidekoulussa.

– Osasin hahmottaa anarkian määrää, hän sanoo hymyillen.

Esitys käynnissä, vauhdissa 3–5-vuotiaat.

Esitys käynnissä, vauhdissa 3–5-vuotiaat.

Jotta taiteen tekeminen ei yltyisi hulinaksi, työpajoissa on ollut kerrallaan enintään seitsemän lasta.

– Näin jokainen saa keskittyä hahmoonsa rauhassa ja pystyn ohjaamaan kaikkia henkilökohtaisesti. Olennaista on, että asioita tehdään leikin varjolla.

– Olen halunnut kannustaa lapsia kuuntelemaan toisiaan. On ollut ihana huomata, miten lapset ottavat mallia. Kun kehun lasten töitä, he alkavat kehua ja arvostaa myös toistensa töitä. Kokisin onnistuneeni, jos saisin kasvatettua lasten omanarvontunnetta ja empatiakykyä.

Taide on luontainen osa elämää

Mira Laine sanoo seuranneensa surullisena, miten poliittiset päättäjät ovat toistuvasti vähentäneet taiteen määrärahoja ja toimintamahdollisuuksia. Taideaineiden vähäinen arvostus heijastuu myös lasten elämään.

– On olemassa vahva riski, että taiteesta tulee vain tietyn väestönosan temmellyskenttä, vaikka juuri sen avulla voisi vaikuttaa esimerkiksi syrjäytymiseen ja koulukiusaamiseen. Jo näin yksinkertaisella tavalla – lapset rakentavat yhdessä nukkeja ja esittävät toisilleen tarinoita – pystytään lisäämään turvallisuuden tunnetta ryhmässä, myötäelämisen taitoa ja empatiakykyä.

– Kun joku päiväkodin työntekijöistä on lapsia ohjatessaan puhunut askartelemisesta, olen korjannut: emme askartele vaan teemme työpajassa taide-esineen, nukketeatterinuken. Teen sen tarkoituksella, koska haluan taiteen iskostuvan lasten mieleen luontaisena osana elämää.

Karhu luolassaan; viisivuotiaan tekemä käsinukke.

Karhu luolassaan; viisivuotiaan tekemä käsinukke.

Laine on dokumentoinut lasten taiteen tekemistä päiväkodeissa ja raportoi kokemuksistaan Snadien artsumpi stadi -hankkeen vastuuhenkilöille.

– Toivottavasti pilottihanke saa jatkoa, hän toivoo.

– Työ on ollut hyvin vastuullista ja tosi antoisaa. Se, että kulttuurikeskus on mahdollistanut taiteilijoille saada puoli vuotta palkkaa taiteilijana työskentelemisestä, tuntuu pieneltä lottovoitolta.

********

Olethan lukenut Mira Laineesta kertovan bloggaussarjan ensimmäisen osan Taide on auttanut minua pysymään järjissäni.

KOMMENTOI



*) Kentät jotka merkitty tähdellä ovat pakollisia.