Kenen kuvastoa toteutat, nuori nainen?

november 21, 2015 kello 18:37 (Eija Mäkinen)

Esittelemme säätiön tukemia ja palkitsemia tekijöitä. Vuorossa ovat näyttelijät Anna-Elisa Hannula ja Emma-Sofia Hautala. Tämä on kolmiosaisen bloggaussarjan ensimmäinen osa.


”Mä otin projektiksi itseni. Pitää vain keskittyä siihen omaan juttuun”, energiapatukoita heilutteleva Supernainen sanoo ja ravaa kuntosalilta kotialttarin ääreen ja kahvilasta puita halaamaan.

Täydellisyyteen pyrkivä fiktiivinen hahmo on osa Anna-Elisa Hannulan ja Emma-Sofia Hautalan Who´s your honey -projektia. Tampereen yliopiston teatterityön tutkinto-ohjelmassa Nätyllä viimeistä vuottaan opiskeleva kaksikko halusi ennen ammattilaisiksi siirtymistään vielä kerran työskennellä yhdessä, ja niin käynnistyi naisten kuvia luotaava teossarja.

– Kun mietimme aihetta, naiseus ja siihen liittyvä kuvasto askarruttivat vahvasti meitä molempia. Koska aihe on laaja, päätimme rajata sen katukuvassa, tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa jatkuvasti esillä oleviin konkreettisiin kuviin sekä niistä syntyviin mielikuviin, Hautala kertoo.

– Pohdimme myös, keille asia on tärkeä ja ajankohtaisin: murrosikäisille tytöille ja nuorille naisille. Tiedämme molemmat, miten raskasta aikaa se voi olla kaikkine kriiseineen. Haluamme käsitellä aihetta niin, että se herättää nuoret näkemään, miten monin tavoin heidän omakuvaansa vaikutetaan, Hannula lisää.

Aito asia vai rooli päällä?

”Nyt on siis semmoinen juttu… että tämä meidän videoproggis… voi ei!”

Suuret kyyneleet valuvat puhujan poskia pitkin, traaginen paljastus on selvästi tuloillaan, kun äänensävy äkkiä vaihtuukin uutisankkurin rutinoituneeksi replikoinniksi ja samalla paljastuu postauksen aihe: itku.

Syyskuussa Emma ja Annuska, kuten he itsensä katsojille esittelevät, latasivat ensimmäisen videobloggauksensa YouTubeen. Kaksikko peräsi vastauksia ajoittaiseen itseinhoonsa ja siihen, miksi oma elämä tuntui niin laimealta. Rentoa provosointia sisältänyt setti havahdutti miettimään, mikä on totta ja mikä roolia – meillä kaikilla.

– Tosi-tv-sarjojen kuvastoon olennaisesti kuuluva itku on yksi niistä aiheista, joita avaamme vlogissamme toisaalta tylyn analyyttisesti, toisaalta humoristisesti sipulien kanssa leikkimällä, Hautala sanoo.

– Haluamme herätellä katsojat suhtautumaan someen kriittisesti. Kun ihminen esiintyy esimerkiksi vlogissa omalla nimellään, kuinka totta hänen tarinansa ja käytöksensä tosiasiassa ovat? Koimme, että voimme tuoda asian esiin siksi, että olemme näyttelijöitä.

Fiktiivisen Supernaisen seikkailujen, naisen arkea parodisesti tarkastelevien välähdysten ja making of -koosteiden rinnalle kaksikko on tehnyt ”lätinäpostauksia”, joissa he keskustelevat kulloisestakin aiheesta omana itsenään.

Pelkän mutun varassa videoiden sisältöä ei improvisoida, vaan tarinoinnin tukena on myös tutkimustietoa.

– Esimerkiksi lemppariajatukseni siitä, miten voisimme laajentaa kollektiivisesti ja yksilöllisesti ideaalikuvaamme vaikkapa ihmiskehosta, on peräisin Kaja Silvermanin kirjasta The Threshold of the Visible World. Itkupostausta tehdessämme hain tutkittua tietoa sukupuolten tunneilmaisun eroista, Hannula kertoo.

Kun stereotypiat heittävät häränpyllyä

”So here we are. This is the moment of the truth, c´mon!”

Lokakuussa ilmestyi Who´s your honey -projektin musiikkivideo Cyanide, jonka Hannula ja Hautala toteuttivat yhdessä työryhmän kanssa. Videossa toistuvat popmusiikkikulttuurista tutut asetelmat, miljööt ja liikekieli, mutta päinvastaisella tavalla: nainen rulettaa ja mies on seksiobjekti.

– Kun suunnittelimme Cyanidea, kävimme läpi todella paljon musiikkivideoita. Kun linkitin esimerkkejä vaarallinen ja seksikäs nainen -kuvastosta, keskustelu Facebook-ryhmässämme kävi todella kuumana, Hautala kertoo.

Cyaniden kuvauksesta ja leikkaamisesta vastaa Tampereen yliopistossa opiskeleva Usva Torkki, ”kullan arvoinen kuvajournalisti”, kuten kaksikko häntä lämpimästi kehuu.

– Olemme kuvanneet ja editoineet itse valtaosan Who´s your honey -projektin materiaalista, mutta musiikkivideoon halusimme henkilön, joka tuo oman näkökulmansa kameran kautta. Nätyläiset ovat tehneet kuluneen vuoden aikana aika paljon yhteistyötä samassa tiedekunnassa opiskelevien journalistien kanssa, mikä on ollut tosi kivaa ja hedelmällistä, Hannula ja Hautala sanovat.

Teatteri tarvitsee nuorta yleisöä

“Joo, hei ota itse asiassa housut pois.” “Okei…mut eiks tää ollu huulipunamainos?” “Joo-joo.”

Videoblogin lisäksi Who´s your honey -projektilla on Facebook-sivusto ja Instagram-tili. Sosiaalisen median käyttö on ollut tietoista ja tavoitteellista, sillä sen avulla kaksikko on etsinyt uutta yleisöä.

– Tilastojen mukaan teatterissa käyvä väki vähenee ja katsojien keski-ikä nousee koko ajan. Jos teatteri haluaa löytää nuoria katsojia, on mentävä verkkoon, koska siellä he nykyään ovat, Hannula sanoo.

Cyanide-musiikkivideo on jo saanut aika hyvin katsojia, kuten koko vlogi, joka on alkanut levitä yllättävän vanhan yleisön parissa. Olemme olleet tosi iloisia siitä, että monet yläasteen ja lukioiden opettajat ovat näyttäneet videotamme tunneillaan, Hautala kertoo.

Verkon hyödyntäminen onkin ollut eräänlainen kollektiivinen kutsuhuuto ja kiirivä viidakkorumpu tulevasta, sillä projekti jatkuu keväällä live-esityksillä. Nätyn harjoitustiloissa maalis-huhtikuussa ensi-iltansa saavassa teatteriesityksessä naiseutta lähestytään pinnan ja kuvallisen ajattelun kautta.

– Aiomme kutsua yläaste- ja lukioikäisiä nuoria katsomaan esitystä. Teatterilla on oma paikkansa yhteiskunnassa, ja on tärkeää, että nuoret pääsevät siitä osallisiksi. Olemme jakaneet kouluissa flaijereita. Vierailemme myös Tyttöjen talossa, jossa pidämme naisen kuvia koskevan työpajan, kaksikko kertoo.

– On tärkeää kohdata ihmisiä kasvokkain. Huomasimme sen viime kesänä, kun teimme vlogia varten katugallupia. Kysyimme eri-ikäisiltä, eri sukupuolta ja erilaisia ammatteja edustavilta vastaantulijoilta, millainen ihminen on menestynyt ja tunsivatko he itse olevansa menestyneitä. Siinä koki monenlaisia hetkiä ja myös näki, milloin aihe osui ja lujaa.

KOMMENTOI



*) Kentät jotka merkitty tähdellä ovat pakollisia.